Biobuumista vihreään siirtymään

Suomessa on totuttu käyttämään uusiutuvia luonnonvaroja resurssiviisaasti korkealaatuisten polttoaineiden valmistuksessa. Vahva biotalousosaaminen auttaa vetytalouden haasteiden taklaamisessa ja kannattavien investointien valinnassa ja toteutuksessa.

Biopolttoaineiden terävä kärki

Biotalous oli kaikkien huulilla reilu vuosikymmen sitten, kun biopolttoaineiden ja biojalostuksen odotettiin ratkaisevan liikenteen ja kemian teollisuuden päästöongelmat. Tuolloin esimerkiksi eduskunnan tulevaisuustoimikunta selvitti kuinka Suomi voisi nousta yrittäjävetoisen kestävän biotalouden edelläkävijäksi. Jo vuonna 2010 nähtiin, että biopolttoaineiden tuotanto väistämättä jäisi rajalliseksi vuoteen 2030 tultaessa. Hyvinä esimerkkeinä mainittiin Nesteen uusiutuvan dieselin tuotanto, mäntyöljyn mahdollisuudet ja synteettiset polttoaineet, jotka valmistetaan hiilimonoksidista ja vedystä. Selvityksessä synteettisiä polttoaineita pidettiin lupaavina viiden vuoden kuluessa, siis noin vuoteen 2015 mennessä. [i]

Paljon on muuttunut noista suuren bioinnostuksen ajoista. Nesteen NExBTL on nyt vahva edelläkävijä kierrätysraaka-aineita hyödyntävien uusiutuvien polttoaineiden valmistuksessa sekä kotimaisilla että globaaleilla markkinoilla. Neste on satsannut raaka-ainepohjan ja tuotantokapasiteetin laajentamiseen ja tunnustetaan nykyisin kestävistä toimintatavoistaan. Mäntyöljystä UPM puolestaan tuottaa Lappeenrannan biojalostamolla puupohjaista uusiutuvaa dieseliä ja naftaa. Merkittävä osa uusiutuvasta raaka-aineesta tulee UPM:n omilta sellutehtailta Suomesta. Sen sijaan synteettiset polttoaineet jäivät toteutumatta niille jyvitetyistä todella merkittävistä NER300-tuista huolimatta.

Päästöt alas sähköistyksellä

Nykyisin uusiutuva tai vähäpäästöinen sähkökin sopii sellaisenaan vähentämään merkittävästi liikenteen päästöjä uusiutuvien polttoaineiden ohella. Vuonna 2022 teillämme liikkui vuoden lopussa jo noin 150 000 sähköautoa, mikä vastaa noin 5,5 prosenttia henkilöautokannasta. Täyssähköautojen osuus kaikista sähköautoista nousi 30 prosenttiin.[ii] Lisää tarvitaan, jotta liikenteen päästöt saadaan puolitettua.

Sähköistyksen potentiaali teollisuuden päästöjen vähentämisessä on arvioitu vaihtelevan merkittävästi toimialoittain: 3 % kalkki- ja sementtiteollisuudessa, 8 % metsäteollisuudessa, 27 % terästeollisuudessa ja 44 % kemianteollisuudessa. Sähköistyksen lisäksi toimenpiteet nojaavat vihreään vetyyn ja hiilidioksidin talteenottoon, varastointiin ja käyttöön. Päästövähentymien toteutuminen edellyttää vielä merkittäviä panostuksia prosessikehitykseen ja demonstraatioihin. ii

Vety ratkaisee

Tällä hetkellä innostuksen aallon harjalla surffailee vety – sen odotetaan ratkaisevan sekä ilmastomuutoksen haasteet että energiakriisin. Laajamittainen vedyn valmistus kuitenkin jopa tuplaisi tai kolminkertaistaisi sähkönkulutuksen Suomessa. Vihreä siirtymä ja vety edellyttävät siis todella merkittäviä investointeja. Pelkästään energiaintensiivisen teollisuuden laitoskohtaisten päästövähennysinvestointien tarpeeksi on arvioitu noin 12 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä; näistä 90 % voisi toteutua jo ennen vuotta 2040.[iii]

Kemianteollisuuden ja terästeollisuuden päästöjen vähentäminen nojautuu vahvasti puhtaan vedyn käyttöön; se sopii sellaisenaan korvaamaan fossiilista vetyä öljynjalostuksessa ja mahdollistaa vihreän teräksen valmistuksen. Lisäksi vedyn avulla voi tuottaa vähäpäästöistä ammoniakkia tai sähköpolttoaineita, jotka valmistetaan muuntamalla talteen otettua hiilidioksidia puhtaan vedyn avulla metaaniksi, metanoliksi tai muiksi polttoainekomponenteiksi. Kyseessä ovat siis samaiset synteettiset polttoaineet, joita biomassasta ei ryhdytty valmistamaan. Onnistutaanko tällä kertaa etenemään tuotantoon asti? Hiilidioksidi on nimittäin paljon vaikeammin muunnettavissa kuin hiilimonoksidi. Sähköpolttoaineet onkin arvioitu huomattavasti kalliimmiksi kuin perinteinen bensiini ja uusiutuva vähäpäästöinen diesel.[iv]

Resurssiviisaat valinnat

Suomessa on totuttu käyttämään uusiutuvia luonnonvaroja resurssiviisaasti ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Samaista viisautta tarvitaan nyt vetytaloudessa, kun suunnistamme nopeasti muuttuvassa maastossa kohti kansallisia etuja palvelevia ratkaisuita, joiden turvin tulevillakin sukupolvilla on hyvä elämä.

 

***

[i] https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/tuvj_1+2010.pdf

[ii] https://emobility.teknologiateollisuus.fi/fi/suomi-sahkoisen-liikenteen-edellakavija-vuonna-2030

[iii] https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164567/TEM_2023_3.pdf

[iv] Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Energia 2022:50, Valtion rooli vetytaloudessa, Loppuraportti

***

Kirjoittaja:

Marita Niemelä johtaa Rejlersin Sustainable Energy Solutions -toimialaa. Hänellä on laaja tekniikan, liiketoiminnan ja tieteen tausta sekä yli 30 vuoden kokemus energia-, jalostus-, kemia- ja metsäteollisuudesta. Niemelä on tekniikan tohtori sekä biopolttoaineiden ja biojalostuksen dosentti, ja Aallon hallituksen jäsen. Aikaisemmin hän on toiminut myös Suomen Akatemian hallituksen jäsenenä.

***

LISÄÄ AIHEESTA TEKNINEN JOHDON KONSULTOINTI >>