Sähköverkkojen voimajohtosuunnittelijat vahvistavat yhteiskunnan infrastruktuuria

Sähköistyminen on Suomen tapa vähentää päästöjä ja vastata ilmastotavoitteisiin. Uusiutuvaa energiaa lisätään jatkuvasti, ja tämän energian siirtämiseen tarvitaan sähköverkkoja. Sähköverkkojen merkitys yhteiskunnalle sytytti myös Mikko Karhapään ja Ari Matilaisen kiinnostuksen alaa kohtaan.  

”Sähköverkot ulottuvat laajalle ja kytkeytyvät energian tuotantoon, siirtämiseen ja suuriin sähkönkäyttäjiin. Kyseessä on monialainen kokonaisuus, jossa tarvitaan laajaa osaamista. Tämä tekee alasta itselleni mielenkiintoisen”, Karhapää kuvailee.

TUULIVOIMAPUISTOJEN TUOTTAMA ENERGIA SÄHKÖVERKKOON

Voimajohtoprojekteissa asiakkaat ovat tyypillisesti energiantuottajia, kuten tuulivoimapuistoja. Projekteissa saneerataan tai rakennetaan liityntäjohtoja, joilla energia tuodaan valtakunnalliseen sähköverkkoon. Projektien vaikutukset ovat kauaskantoisia, ja työssä saa laajan näkemyksen suomalaisista verkoista.

”Voimajohtohankkeet ovat usein osa laajempaa hankekokonaisuutta. On mielenkiintoista nähdä, kuinka yksi palanen nivoutuu tähän kokonaisuuteen”, Matilainen toteaa.

Matilainen työskentelee voimajohtoprojekteissa sekä esi- että yleissuunnittelutehtävissä. Tämä pitää sisällään muun muassa lupa-asioihin ja maanomistajasopimuksiin liittyviä tehtäviä. Myös maastotöitä pääsee tekemään oman halukkuuden mukaan. Karhapää keskittyy puolestaan yleissuunnittelijana voimajohtojen sijoitussuunnitteluun ja linjojen reittisuunnitteluun. Työhön kuuluu lisäksi sijoittelun periaatekuvien ja suunnitteludokumenttien tekemistä.

REJLERSIN TYÖKULTTUURISSA VIEHÄTTÄÄ JATKUVA KEHITTYMINEN

Karhapää ja Matilainen arvostavat Rejlersillä mahdollisuutta vaikuttaa työnkuvaan oman kiinnostuksen mukaisesti. Karhapää aloitti Rejlersillä jakeluverkkojen työmaavalvonnan ja turvallisuuden parissa, mutta siirtyi myöhemmin voimajohtopuolelle.

”Rejlersillä ja voimajohtotiimissä pääsee kehittämään itseään ja oppimaan niitä asioita, jotka itseä työssä kiinnostavat. Mahdollisuus laajentaa työnkuvaa on tärkeää työn mielekkyyden kannalta”, Karhapää sanoo.

Matilainen on pohjakoulutukseltaan ympäristötekniikan insinööri. Hän on työskennellyt suuren osan urastaan Rejlersillä ympäristöpuolella, tehnyt myöhemmin LVI-insinöörin tutkinnon, ja laajentanut tehtäviään Rejlersillä ensin energiatehokkuuden pariin, sitten sähköverkkoihin.

”Voimajohtojen esisuunnittelussa voin hyödyntää aikaisempaa kokemustani ja osaamistani ympäristötekniikasta ja viranomaisyhteistyöstä”, Matilainen kertoo.

OPPIMISTA KOROSTAVA VISIO LUNASTAA ITSENSÄ

Rejlersin visio on ”Home of the Learning Minds”. Tämä toteutuu myös työarjessa, sanovat Karhapää ja Matilainen. Kehittymistä tukee muun muassa se, että tiimissä työskentelee ihmisiä erilaisilla koulutustaustoilla ja kokemuksilla. Ilmapiiri on avoin ja salliva.

”Ajatuksena on oppia toisiltamme: on hyvä, että emme ole kaikki samalla muotilla tekemässä tätä hommaa. Yhteistyö ja vuorovaikutus kartuttavat näkemystä, osaamista ja kokemusta”, Karhapää sanoo.

Toiminnassa tuntuvat myös Rejlersin perheyritystaustaan liittyvät arvot. Hierarkia on matala ja organisaatiorakenne joustava. Tämä tukee yhteistyötä, joka on työssä tärkeää: projektit ovat uniikkeja ja niissä korostuu monitieteisyys ja jatkuva ongelmanratkaisu.

”Voimajohtotiimissä tekemisen meininki on hyvä ja tiimi pelaa hienosti yhteen”, Matilainen kiteyttää.