Keravan keskuskoulun energiajärjestelmä valittiin monitavoiteoptimoinnin avulla – ratkaisu säästää kustannuksia ja vähentää päästöjä

Keravan keskuskoulu on arvokas suojelukohde, joka muutetaan laajassa peruskorjauksessa alakoulusta yläkouluksi. Samalla uusitaan koulun energiajärjestelmää, lämmöneristystä ja talotekniikkaa. Rejlers selvitti monitavoiteoptimoinnin avulla kokonaisratkaisun, joka minimoi kustannukset ja päästöt.

Rejlers vastaa saneerauksessa Keravan keskuskoulun LVIA-suunnittelusta. Monitavoiteoptimointi on osa tätä kokonaisuutta, ja siinä tarkasteltiin energiatehokkuuteen vaikuttavien ratkaisujen elinkaarikustannuksia ja energiankulutusta. Vertailussa oli eri energiajärjestelmiä, rakenteiden U-arvoja, ilmanvaihtokoneiden ominaisuuksia ja ohjauksia sekä aurinkosähköjärjestelmä.

–  Maalämpö osoittautui 30 vuoden tarkastelujaksolla kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi. Investointi on maksettu takaisin noin 10 vuodessa. Lisäksi maalämmön kylkiäisenä saadaan maaviilennys, joka on hyödyksi kesien käydessä kuumemmiksi – koulurakennusta käytetään kesällä taideopetukseen, kertoo Keravan kaupungin kiinteistöjohtaja Kristiina Pasula.

Olosuhteet maalämmölle ovat oivalliset, sillä maalämpökenttä voidaan sijoittaa kaupungin keskuskentälle koulun viereen. Ratkaisua täydentävät aurinkokeräimet ja tukilämmitykseen varattu sähkökattila, jota tarvittaneen harvoin – maalämpö riittää arviolta -20 celsiusasteeseen saakka.

– Tutkimme ja simuloimme eri ratkaisujen ja rakenteiden elinkaari- ja investointikustannuksia sekä energiankulutusta. Valittu ratkaisu säästää tavanomaiseen verrattuna 30 vuodessa arviolta 600 000 euroa. Lisäksi sen hiilijalanjälki on 62 % pienempi, sanoo Rejlersin energia- ja elinkaariasiantuntija Ville Alho.

Saneerauskohteessa päästiin lähelle A-tason energialuokkaa

Keravan kaupunki on asettanut tavoitteita energiankulutuksen ja hiilijalanjäljen pienentämiselle. Monitavoiteoptimointi on tässäkin hyvä työkalu: sen avulla voidaan selvittää, kuinka eri ratkaisut edistävät tavoitteiden saavuttamista. Tämä helpottaa valintojen esittämistä päättäjille.

– Halusimme päästä mahdollisimman lähelle A-energialuokkaa eli enintään 90 kWh/m2 energiankulutusta. Tavoite oli miltei mahdoton, mutta pääsimme hyvin lähelle sitä, 94 kWh/m2 kulutukseen. Yllätyimme tuloksesta itsekin – sitä ei olisi saavutettu ilman monitavoitelaskentaa, Pasula iloitsee.

Tarkastelussa myös rakenteiden lämmöneristys ja ilmanvaihdon ohjaus

Projektissa arvioitiin myös keskuskoulun rakenteiden lämmöneristävyyttä. Massiivikiviset ulkoseinät päädyttiin jättämään entiselleen, mutta ala- ja yläpohjaan lisättiin eristystä.

Talotekniikan osalta tähdättiin toimintavarmoihin ratkaisuihin, joiden huolto ja ylläpito on helppoa. Ilmanvaihdon ohjaus tuottaa haasteita monissa kouluissa. Keskuskoulussa se ratkaistiin pääosin aikaohjauksella.

– Monitavoiteoptimointi oli hyvinkin oivallinen ja tarkoituksenmukainen menetelmä, jota hyödynnämme varmasti muissakin kouluhankkeissa. Menetelmää voidaan käyttää monin tavoin ja sen avulla voidaan löytää parhaat ratkaisut eri kohteisiin, Pasula uskoo.

Monitavoiteoptimointi kannattaisi jokaisessa hankkeessa

Monitavoiteoptimointi tuotti Keravan kaupungille faktatietoa ohjaamaan valintoja peruskorjaushankkeessa. Ykkösasia on, että koululle saatiin paras mahdollinen energiaratkaisu ja sille pätevät perustelut.

– Valinta ei tapahdu mielikuviemme varassa vaan päätökset perustuvat laskennallisiin faktoihin – maalämpö on elinkaaritarkastelun perusteella parempi ratkaisu. Rejlers toi tähän hankkeeseen sen erityispiirteiden kannalta sopivaa lisäarvoa ja palveluita; olemme yhteistyöhön hyvin tyytyväisiä, Pasula kiittelee.

Myös Rejlersille projekti oli antoisa. Monitavoiteoptimoinnilla voidaan edistää tehokkaasti vastuullista rakentamista, ja konseptia halutaan hyödyntää tulevaisuudessa laajemmin. Keravan keskuskoulussa monitavoiteoptimoinnin tuloksia aiotaan esimerkiksi käyttää myös maalämmön elinkaarianalyysissä, jossa pyritään varmistamaan kaivokentän sopiva mitoitus ja turvaamaan energian saanti pitkälle tulevaisuuteen.

– Menetelmä on monelle asiakkaalle uusi, eikä sen mahdollisuuksia vielä tunneta. Monitavoiteoptimointi kannattaisi jokaisessa hankkeessa, koska sen avulla saavutetaan merkittävää lisäarvoa, sanoo energia- ja elinkaarisuunnittelun asiantuntija Nico Niemelä Rejlersiltä.