Asiakkaan ääni: ”Lakimuutos tulee jarruttamaan sähköverkkojen investointeja”

- Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomi on hiilineutraali 2035 mennessä. Ilman investointeja ja sähköverkkojen kehittämistä energiamurroksen läpivienti ei ole mahdollista, sanoo Carunan verkkojohtaja Kosti Rautiainen.

Sen lisäksi älykkäitä ja luotettavia sähköverkkoja tarvitaan toimivan yhteiskunnan peruspilariksi.

- Toimialan kokonaisinvestointien on Suomessa arvioitu olevan 9 miljardia euroa aiemmin esitettyjen toimitusvarmuustavoitteiden saavuttamiseksi. Suomen mittakaavassa kyse on merkittävistä investoinneista.

Maailmanlaajuisesti Suomen tilanne on analysoitu erinomaiseksi.

Tehdyt investoinnit näkyvät jo

36 maan vertailussa tutkittiin maiden valmiuksia ja tarpeita sähköverkon ja kulutuksen rajapinnassa oleville, energiamurrosta tukeville ratkaisuille. Tutkituista maista Suomessa on parhaat valmiudet energiamurrokseen.

- Tätä kansainvälistä kilpailuetua ei pitäisi menettää, Rautiainen toteaa.

Hän sanoo, että on hyvä ymmärtää, että systemaattisella verkon kehittämisellä saadaan toimitusvarmuuden lisäksi energiamurroksen kannalta tärkeät investoinnit toteutettua yhdellä kertaa.

- Useat yhtiöt tekevät investointeja myös muista kuin toimitusvarmuuden parantamiseen tähtäävistä syistä. Esimerkiksi Carunan Espoon alueella toimivan verkkoyhtiön investoinneista pääosa johtuu yhteiskunnan toimintojen sähköistymiseen liittyvän kapasiteettitarpeen kasvusta.

Pitkälle suunniteltuja investointeja uhkaa kuitenkin tulossa oleva lakimuutos. Se tulee leikkaamaan jakeluverkkoyhtiöiden suurinta sallittua tuottoa ja rajaamaan sähkönjakelun hintojen nostoa.

Kosti Rautiainen ennustaa, että monissa yhtiöissä lakimuutoksen seuraukset ovat kahtalaiset.

- Suunniteltuja investointeja lykätään tai operatiivisen toiminnan kustannuksista karsitaan.

- Tällä on vaikutuksia niin kansalaisiin kuin yhteiskuntaankin.

Pullonkauloja, viivästyksiä ja töiden vähenemistä

Ensimmäinen seuraus lakimuutoksesta on, että investointien lykkäytyessä osa asiakkaista pääsee säävarman sähkönjakelun piiriin kahdeksan vuotta aiottua myöhemmin.

- Vaikka samat asiakkaat ovat osallistuneet jo muualla tehtyjen investointien maksamiseen, Rautiainen toteaa.

Lisäksi kuntaomisteisten yhtiöiden osalta sähkönjakelutoiminnasta saatavan tulovirran heikentyminen voi vaikuttaa kunnan taloudelliseen tilanteeseen sekä suoraan paikallisen infran rapautumiseen.

- Pahimmassa tapauksessa sähkönjakeluverkkoon syntyy paikallisia pullonkauloja ja uusien tuotantolaitosten tai esimerkiksi sähkölatausratkaisujen tai kuluttajien osallistuminen markkinaan ei ole teknisistä rajoitteista johtuen mahdollista.

Lisäksi alan työllisyysvaikutukset ovat laajoja. Rautiainen on varma, että lakimuutos tulee vähentämään alan töitä.

- Puhutaan helposti tuhansista henkilötyövuosista, kun koko toimitusketjun eri osat huomioidaan.

- Jakeluverkon investoinneista jopa kolme neljäsosaa on suomalaista työtä. Lisäksi iso osa verkkoyhtiöiden käyttämistä materiaaleista, järjestelmistä, mittauspalveluista ja asiakaspalvelusta hankitaan suomalaisilta toimijoilta. Yhtiöiden kumppaneina toimivien suomalaisten suunnittelu- ja rakennusurakoitsijoiden tilanne heikkenee, kun työt vähentyvät.

Investointivelka ja riskit kulkevat käsi kädessä

Kosti Rautiainen näkee selkeänä, että mikäli investointivelka kasvaa, myös energiajärjestelmään liittyvät riskit kasvavat

- Viime vuosina tämä on nähty useissa eri maissa. Texasilaiset ovat saaneet talvimyrskyn vuoksi tuhansien dollarien sähkölaskuja, joka on seurausta haavoittuvasta sähköverkosta.

Rajut myrskyt eivät ole Suomessakaan enää vieraita ilmiöitä. Viime vuonna tehtiin ennätys myrskypäivien lukumäärässä. Myrskypäiviä oli 44, kun ”normaali” lukumäärä Ilmatieteen laitoksen tuulitilastojen mukaan olisi 27.

- Tulee talvia, jolloin maa ei ole enää roudassa, mikä lisää myrskyvahinkojen riskiä.

Vastassa on yhteiskunta, joka on vuosi vuodelta entistä riippuvaisempi laadukkaasta ja toimitusvarmasta sähkönjakelusta.  Kaikkialla tarvitaan toimivia tietoliikenneyhteyksiä ja ne taas vaativat alustaksi toimivaa sähkönjakelua.

- On selvää, että ilmaston muuttuminen edellyttää sähkönjakelun säävarmuuden parantamista.

Suomalainen sähköverkko on rakennettu monilta osin 60, 70 ja 80 -luvuilla. Verkon elinikä tulee jo vastaan monilta osin. Toisin sanoen, verkkoa pitää uusia joka tapauksessa.

Yhteisrakentamista ja optimointia

Rautiainen haluaa muistuttaa, että sähkönjakeluverkolla on merkittävä yhteiskuntaa tukeva ja kehittävä rooli.

Sähköverkkojen kehittäminen tarkoittaa käytännössä uusiutuvan energiantuotannon liittämistä verkkoon, liikenteen, lämmityksen ja teollisuuden sähköistymisen edistämistä, ja sähköverkkojen paikallisen hallinnan mahdollistamista. Paikallinen hallinta tarkoittaa, että asiakkaat voivat osallistua tehon ja kulutuksen paikalliseen joustoon, esimerkiksi tasaamalla huippukuormia ja siirtämällä kulutusta edullisempaan hetkeen.

- Investoinnit verkkoon sekä sen päälle rakennettaviin palveluihin palvelevat koko yhteiskuntaa.

- Tämä kokonaisuus voidaan toteuttaa järkevästi tietoliikenneverkon, sähköverkon ja muun kuntien infrastruktuurin tehokkaalla yhteisrakentamisella, Rautiainen sanoo.

- Mikäli verkkoa voidaan kehittää systemaattisesti ja pitkäjänteisesti, se mahdollistaa energiajärjestelmän investointien optimoinnin kokonaisuuden kannalta parhaalla tavalla. On aivan selvää, että tästä hyötyisivät kaikki.

Tähän asti on tehty oikeita asioita

Lakimuutos kuitenkin tulee. Viimeisin tieto on, että lakimuutos voisi astua voimaan heinä-elokuussa.

Kosti Rautiainen ei pidä pahana, että sähköalaa valvotaan ja reunaehtoja asetetaan, mutta se tulisi tehdä pitkäjänteisesti ja vaikutukset laajasti arvioiden.

Lisäksi on tervettä verrata omaa tilannetta muihin, sillä se osoittaa vähintäänkin sen, ollaanko oikeassa suunnassa siinä, mitä ollaan jo tehty.

- Monesti keskusteluista unohtuu, että Suomessa sähkön kokonaishinta on verrattain edullista ja jakeluhinnat edelleen kilpailukykyisiä esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna.

- Julkisuudessa on myös väitetty, että yhtiöt yli-investoivat ja kotiuttavat ylisuuria voittoja. Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.

- Myös nykyistä valvontamallia on kritisoitu, että se perustuu fiktiivisiin lukuihin. On esitetty erilaisia laskelmia mahdollisesta säästöpotentiaalista. Näihinkin väitteisiin kannattaa suhtautua kriittisesti, Rautiainen painottaa.

Hänen mukaan nykyinen valvontamalli perustuu säännöllisin väliajoin päivittyviin toteutuneisiin kustannuksiin ja mallin avulla saavutetut tehokkuushyödyt valuvat aina viime kädessä asiakkaalle.

- On hyvä, että valvontamallia kehitetään, mutta valvonnan vaikutukset on puntaroitava eri näkökulmista ja ymmärrettävä, mihin tämä ohjaa kehitystä. Kaikki seuraukset tulisi arvioida pitkälle tulevaan, ennen kuin uusia päätöksiä tehdään, Rautiainen toteaa.

 

Carunan verkkojohtaja Kosti Rautiaisen mukaan verkon kehittämistä on Suomessa tehty kokonaisuutena tehokkaasti yhteiskunnan hyväksi. - Esimerkiksi Carunan osalta asiakkailta 2016 - 2019 jakelumaksuina kerätyistä maksuista lähes 80 prosenttia on käytetty verkon systemaattiseen kehittämiseen ja jakeluun liittyvien palveluiden tuottamiseen.

 

****

”Asiakkaan ääni” on juttusarja, jossa haastatellaan Rejlersin asiakkaita tärkeistä ajankohtaisista aiheista asiakkaan omalla äänellä. Rejlers haluaa olla keskustelun herättäjä ja nostaa esiin ajankohtaisia aiheita eri näkökulmista.

****

Lisätietoa aiheesta:

Tuoretta asiaa sähkönjakelusta ja investoinneista on kuunneltavissa osoitteessa

https://soundcloud.com/almabrandstudio/sahkoa-ilmassa-jakso-3-mika-sahkonjakelussa-oikein-maksaa

ja luettavissa artikkelissa

https://kumppanisisallot.fi/kauppalehti/?p=2825&preview=1&_ppp=5d6d24819a

 

Artikkelin lähteet:

www.sil.fi/uutiset/siemensin-berliinin-teknillisen-yliopiston-ja-oxfordin-yliopiston-selvitys-suomessa-parhaat-valmiudet-energiamurrokseen/

 

https://yle.fi/uutiset/3-11802361

 

Työ- ja elinkeinoministeriö 2021 www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/sahkonsiirto_tiedote_18022021.aspx

www.ilmatieteenlaitos.fi/tuulitilastot