Rejlersin Mikko Heikkilä tekee maailmasta turvallisempaa ja parempaa paikkaa

Maanantai aamu alkaa lähes samanlaisena kuin aina ennenkin: Rejlersin Turun ja Kotkan HSEQ-toimintojen (Health, Safety, Environment, Quality) esimiehenä toimivalla Mikko Heikkilällä on virtuaalipalaveri HSEQ-tiiminsä kanssa ja myöhemmin päivällä hän osallistuu asiakkuuksiin liittyviin neuvotteluihin ja teollisuuden myyntipalavereihin.

Heikkilällä on vaikuttava turvallisuustehtävistä koostuva työhistoria takanaan, josta 15 vuotta koostuvat kone- ja prosessiteollisuuden turvallisuustoimeksiantotehtävistä.  Uran alkupuolella työkokemusta kertyi niin insinööritoimistoista kuin valmistavasta teollisuudesta.

- Olen koulutukseltani automaatioinsinööri ja aloitin työurani automaatiosuunnittelijan tehtävissä vuosituhannen vaihteessa ollessani vielä toisen asteen opinnoissa. Tein tuolloin pääasiassa logiikka- ja käyttöliittymä­ohjelmointia. AMK:n aikana kiersin kaikki lomat erilaisissa automaatiojärjestelmien käyttöönotoissa ympäri Suomea ja muita pohjoismaita, Mikko Heikkilä kertoo.

Heikkilä pääsi lähes suoraan koulun penkiltä kaivosautomaatiojärjestelmien tuotekehitysosastolla kehittämään turvalogiikkapohjaista kulunvalvontaan liittyvää turva-automaatio­järjestelmää, jonka myötä hän osallistui kone- ja järjestelmävalmistajan edustajana Australialaisten kaivosyhtiöiden järjestämiin riskianalyyseihin.

- Kaivoksilla vallinnut turvallisuuskulttuuri ja riskianalyysikäytännöt tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen ja reissujen jälkeen kerroin silloiselle esimiehelleni haluavani kehittyä kone- ja järjestelmäturvallisuuden parissa.

Heikkilälle riskienhallinta ja sen kehittäminen sekä erilaiset koulutustoimeksiannot ovat vielä tänäkin päivänä hänen ”lempilapsiaan”. 

Heikkilä työskenteli myös viisi vuotta yrittäjänä, kunnes siirtyi Rejlersille NES liiketoimintakaupan myötä loppuvuodesta 2019. 

- Toimin 10 vuotta toiminnallisen turvallisuuden ja riskienhallinnan parissa, jonka jälkeen keskityin kokonaisvaltaisempaan projektien turvallisuusjohtamiseen.

- Pidän erityisesti Rejlersin lämpimästä ja ihmisläheisestä työilmapiiristä, jossa autetaan toista ja tehdään asioita yhdessä. Vahvin osaamisemme on tällä hetkellä kone- ja prosessiturvallisuudessa. Toimintamallimme skaalautuu pienemmistä toimeksiannoista isoihin investointiprojekteihin.

Tällä hetkellä Heikkilän tiimi tekee projekteja muun muassa lääketeollisuuteen, valmistavaan teollisuuteen, konevalmistajille sekä prosessiteollisuuteen.

- Olemme mukana niin isommissa EPC (Engineering, Procurement & Construction) ja EPCM (Engineering, Procurement & Construction Management) hankkeissa kuin pienemmissä turvallistamis- ja kehittämishankkeissa sekä riskianalyysitoimeksiannoissa, josta meiltä löytyy erikoisosaamista.

Todellisen tarpeen ymmärtäminen vaatii asiakkaan toiminnan syvällistä ymmärtämistä

Koneteollisuudessa ihmisten ja koneiden välinen vuorovaikutus haastaa nykyisiä toimintatapoja. Uutta turvallisuuteen liittyvää teknologiaa tullaan ottamaan käyttöön lähivuosina, ja niin ihmiset kuin koneetkin tulevat toimimaan lähemmässä vuorovaikutuksessa keskenään.

- Teollisuudessa turvallisuustarpeet lähtevät monesti lakisääteisten velvollisuuksien täyttämisestä. Lakisääteiset vaatimukset asettavatkin ns. turvallisuuden minimitason. Vastuullisissa yrityksissä lakisääteisten vaatimusten päälle on usein rakennettu oma laatujärjestelmä sekä yritys- tai toimipaikkakohtaiset standardit, joita noudattamalla vastataan sekä lakisääteisiin että yrityksen riskinsietokykyyn liittyviin vaatimuksiin, Heikkilä kertoo.

Heikkilän asiakkaita ovat muun muassa turvallisuuspäälliköt, projektipäälliköt, johtavat suunnittelijat sekä kehitys- ja tuotantojohtajat.  Heikkilän mukaan liikkeelle lähdetään aina ensin asiakkaan tarpeen määrittämisestä, jotta saadaan selvitettyä projektin turvallisuuteen liittyvät vaatimukset ja menetelmät.

- Käytännössä se tarkoittaa asiakkaan liiketoimintaan, tuotantoon ja olosuhteisiin liittyvien näkökohtien ymmärtämistä, lakisääteisten vaatimusten ja valvovien viranomaisten ohjeistuksen selvittämistä sekä ala- ja asiakaskohtaisten standardien vaatimusten läpikäyntiä, Heikkilä luettelee.

- Kun nämä vaatimukset on selvitetty, määritetään prosessi, jonka avulla selvitetään riskiperusteiset vaatimukset. Tästä kokonaisuudesta muodostuu projektin turvallisuuteen liittyvät vaatimukset sekä menetelmät, joilla näihin vastataan. Vaatimuksia ja menetelmien kautta määritettyjä toimenpiteitä sekä niiden seurantaa vasten voidaan sitten projektin aikana arvioida vaatimusten­mukaisuutta, Heikkilä selventää.

Heikkilän mukaan prosessiteollisuudessa prosessi- ja henkilöturvallisuus ovat usein edelleen kaksi erillistä hallittavaa osa-aluetta ja koneyhdistelmien tuominen prosessiteollisuuteen aiheuttaakin helposti sekavan tilanteen, kun henkilöturvallisuus kytkeytyy osaksi suunnittelunaikaista turvallisuuden varmistamista.

- Todellinen tarve tarkoittaa minulle mahdollisuutta ymmärtää omaan toimintaan liittyvät riskit ja yrityksen riskinsietokyky. Valitettavan usein turvallisuuteen liittyvät vaatimukset ovat hajallaan erilaisissa dokumenteissa ja järjestelmissä. Myös dokumentaation ajantasaisuudessa on usein puutteita. Edellä mainituista syistä riskitietoisuus ja kokonaiskuvan hahmottaminen ovat asiakkaalle usein iso haaste, joka voidaan yhdessä kääntää mahdollisuudeksi, sanoo Heikkilä.

Riskianalyysimenetelmät kertovat
kehitettävät osa-alueet

Riskienarviointimenetelmät ovat priorisointityökaluja, ja tyypillisiä turvallisuusuhkia selvitetään riskianalyysimenetelmiä hyödyntäen.  Riskianalyysistä saadaan ulos tärkeimmät kehitettävät osa-alueet ja riskipainotetut toimenpiteet, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti projektin aikana.

- Riskianalyysimenetelmiä on kahdenlaisia; vaarasta-vahinkoon ja vahingosta-vaaraan tyyppisiä. Monet käytännön menetelmät ovat näiden yhdistelmiä, Heikkilä kertoo. - Tyypillinen vaarasta-vahinkoon tyyppinen menetelmä on esimerkiksi HAZOP, jossa tunnistetaan vaara. Esimerkiksi: venttiili vikaantuu kiinni tai mittaus näyttää liian vähän. Tämän jälkeen pohditaan mitä tämä poikkeava tilanne aiheuttaa prosessissa ja mihin se pahimmillaan johtaa. Vahingosta-vaaraan tyyppisissä menetelmissä tunnistetaan ensin mitä voi pahimmillaan sattua. Tämän jälkeen mietitään tapahtumaketju, joka vahinkoon on johtanut ja pilkotaan se sopivalle tarkkuudelle, Heikkilä selventää.

- Käytännössä hyvin luotu HSE -toimintamalli ja oikein valitut riskienarviointimenetelmät ovat päätöksentekotyökaluja, jotka kertovat mihin resurssit kannattaa kohdistaa nyt ja tulevaisuudessa.

Teollisuudenaloilla käytännöt eroavat toisistaan. Toimintamallit prosessi- ja koneteollisuudessa ovat vakiintuneet ajansaatossa ja niistä löytyy eroavaisuuksia. Koneturvallisuudessa ihmistä pyritään pääasiassa suojaamaan koneen vaarallisilta liikkeiltä, kun taas prosessiturvallisuudessa prosessiin sitoutunut energia pyritään kaikin keinoin pitämään prosessin sisällä.

- Koneturvallisuudessa vahingon laajuus rajoittuu yleensä koneen välittömään läheisyyteen ja koneen käyttäjiin, kun taas prosessiturvallisuudessa esimerkiksi kemikaalivuodon muodostama vaikutusalue voi olla hyvinkin laaja ja ulottua myös toiminnanharjoittajan alueen ulkopuolelle, Heikkilä sanoo.

Teknologian kehittyminen lisää
turvallisuushaasteita

Yksi iso tekijä standardimuutosten takana on teknologian kehittyminen. Uusi teknologia tuo mukanaan uusia turvallisuushaasteita ja näiden taklaamiseksi tarvitaan uudenlaisia standardisoituja menetelmiä.

- Standardeja päivitetään jatkuvasti, eivätkä muutosprosessit ole aina ihan yksinkertaisia. Esimerkiksi prosessiteollisuudessa sovellettavan toiminnallisen turvallisuuden standardin IEC 61511 ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 2003, standardin toista painosta saatiin odottaa reilut 15 vuotta, Heikkilä muistelee.

Koneturvallisuutta ohjataan EU:n talousalueella vahvasti yhdenmukaistettujen standardien kautta. Heikkilän mukaan prosessiteollisuudessa toimintamallit ovat vahvemmin yhdysvaltalaista perua ja jokainen toiminnan harjoittaja on räätälöinyt omat toimintamallinsa kokonaisuuden hallitsemiseksi.

- Koneturvallisuudessa samat standardit ohjaavat niin kuluttajalle myytävää klapikonetta kuin paperikonettakin eikä toiminnanharjoittajan omalle turvallisuusjohtamiselle anneta samalla tavalla painoarvoa kuin prosessiteollisuudessa, Heikkilä kertoo.

Heikkilän mukaan yksi tärkeistä seikoista on, että mitä turvallisemman prosessin suunnittelee, sitä vähemmän kustannuksia tulee turvallistamistoimenpiteistä. Turvallistamistoimenpiteet tuovat usein suorien kustannusten lisäksi mukanaan myös jonkinlaisia elinkaarikustannuksia.  Myös kokonaisuuden luotettavuus kannattaa huomioida, sillä käytettävyys harvemmin paranee lisäämällä uutta turva-automaatiota tms. keinoja saattaa vaarallinen prosessi turvalliseen tilaan.

- Mitä aikaisemmin riskienhallinnan toimenpiteet aloitetaan sitä kustannustehokkaampaa niiden ratkaiseminen on, ja päinvastoin, Heikkilä huomauttaa. - Konseptivaiheessa voidaan tehdä hyvinkin isoja muutoksia, kuten esimerkiksi vaihtaa jokin kemikaali tai prosessin osa luonnollisesti turvallisemmaksi. Kustannukset ovat suhteessa pieniä, kun muutokset tapahtuvat ns. paperilla.

Uusia osaajia turvallisuusalalle
haetaan jatkuvasti

Rejlers etsii jatkuvasti uusia osaajia riveihinsä ja turvallisuusala ja erityisesti suunnittelunaikaiselle turvallisuusalalle on haastavaa löytää valmiita osaajia. Alaa voi opiskella Tampereen Teknillisessä Yliopistossa (Turvallisuusjohtaminen).

- Monet työntekijämme ovat TTY:ltä valmistuneita, Heikkilä kertoo.

- Opiskelutausta ei kuitenkaan ole tärkein kriteeri työllistymiselle, sillä alalle on mahdollista päästä myös muuta kautta. Tärkein asia on halu oppia ja kehittää itseään. Kipinä lähteä kehittämään itseään turvallisuusalalla voi alkaa itää hyvin monia eri reittejä, loppu on itsestä kiinni, Heikkilä muistuttaa.

Nykypäivänä tietoa on saatavilla valtavasti. Periaatteessa kuka tahansa voi opiskella melkein mitä tahansa.  Heikkilällä itsellään oma kiinnostus turvallisuusalaa, ihmistä ja ihmisen käyttäytymistä kohtaan on ollut vahva motivaatiotekijä jo lähes 15 vuotta.

- Oma halu oppia, tutkia ja ymmärtää enemmän, yhdistettynä mahdollisuuteen työskennellä osaavien kollegoiden kanssa onkin mielestäni tärkein tekijä tiellä menestykseen. Työstäni tekee mielenkiintoista vaihtelevat päivät sekä mahdollisuus vaikuttaa ja kehittää toimintatapoja. Isona asiana on myös työn merkityksellisyys - se, että voi olla mukana tekemässä maailmasta turvallisempaa ja parempaa paikkaa, Heikkilä kiteyttää.

Rejlersin teollisuustoimialan HSEQ-päällikkö Mikko Heikkilä on työskennellyt turvallisuustehtävissä lähes parikymmentä vuotta. Hänen oma turvasatamansa on perhe, jonka kanssa Heikkilä viettää tiiviisti vapaa-aikaansa. ”Harrastan monipuolisesti liikuntaa kamppailulajeista telinevoimisteluun. Perhe on minulle erittäin tärkeä ja tykkään käydä 6-vuotiaan tyttäreni kanssa luistelemassa, laskettelemassa ja uimassa”, kertoo Heikkilä.