Rakennusten vähähiilisyyden arviointi pian pakollista - Rejlers testasi laskentamenetelmää

Suomen maankäyttö- ja rakentamislaki uudistuu, ja uusi rakentamislaki on tarkoitus saattaa voimaan 1.1.2024. Uusi laki sisältää ilmastoselvitystä koskevan asetuksen, jonka mukaan rakennuksen vähähiilisyyden arviointi tulee pakolliseksi muille paitsi asuinrakennuksille viimeistään vuonna 2025. Rejlers testasi uutta vähähiilisyyden laskentamenetelmää todellisessa rakennuskohteessa.

Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuutta 2040-luvulla. Tämä edellyttää vähähiilisiä ratkaisuja ja merkittäviä päästövähennyksiä myös rakennusten ja rakentamisen osalta. Rakennetun ympäristön osuus energiankäytöstä on noin 40 %, mikä aiheuttaa noin 30 % Suomen vuosittaisista kasvihuonekaasupäästöistä. Luku on kansainvälisesti verrattuna suuri, sillä Suomen ilmasto asettaa rakentamiselle omat vaatimuksensa. Vähähiilisen rakentamisen ratkaisuilla Suomi voisi saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä.

Vähähiilinen rakentaminen tarkoittaa rakennuksen elinkaaren aikana syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Tähän pyritään muun muassa parantamalla energiatehokkuutta ja hyödyntämällä uusiutuvia materiaaleja. Vähähiiliset ratkaisut koetaan monesti perinteisiä kalliimmiksi, mutta mielikuva on usein virheellinen: hyvin valitut rakennusvaiheen aikaiset panostukset vähähiilisyyteen vähentävät elinkaaren aikaisia kustannuksia.

Talotekniikan vaikutukset yllättivät testikohteessa

Suomen Ympäristöministeriö on kehittänyt vähähiilisyyden laskentamenetelmän, joka täyttää uuden lain mukaiset vaatimukset rakennuksen elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten arvioinnista. Rejlers testasi laskentamenetelmää rakennushankkeen vähähiilisyyden arviointiin kiinteistön laskennallisen elinkaaren eli 50 vuoden aikana. Laskenta toteutettiin OneClick LCA -elinkaariarviointiohjelmistolla.

Rejlers testasi laskentamenetelmää tutkimus- ja kehityshankkeena YAMK-tutkinnon yhteydessä. Tutkimuskohteeksi valikoitui Etelä-Savon kampuskiinteistöjen rakennuttama teollisen puurakentamisen ja teknisen testauksen laboratorio Savonlinnassa. Rejlers toimi kohteen LVIA-suunnittelijana.

Laskentamenetelmän avulla selvitettiin rakennuksen aiheuttamia ilmastohaittoja mittaava hiilijalanjälki ja vastaavasti ilmastohyötyjä mittaava kädenjälki ennen rakennuksen käyttöä, sen koko elinkaaren ajalta sekä rakennuksen käytön jälkeen. Näin saatiin kokonaisarvio rakennuksen ympäristövaikutuksista.

- Rakennustyypin mukaiset ehdotetut raja-arvot hiilijalanjäljelle ylittyivät tässä rakennuksessa hieman. Yllättävintä oli talotekniikan merkitys; miltei puolet elinkaaren aikaisista kasvihuonekaasupäästöistä liittyivät talotekniikkaan. Vähähiilisyyttä voidaan tällaisessa kohteessa siis edistää etenkin sähköön, lämmitys- ja jäähdytysratkaisuihin sekä muuhun talotekniikkaan liittyvillä ratkaisuilla, sanoo tutkimus- ja kehityshankkeen toteuttaja, LVIA-projektipäällikkö Ville Alho Rejlersiltä.

Perusta vähähiiliselle rakentamiselle luodaan hankesuunnitteluvaiheessa

Vähähiilisen rakentamisen ratkaisuilla voidaan sekä vähentää rakentamisen ympäristövaikutuksia että pienentää rakennuksen elinkaaren aikaisia kustannuksia. Tämä edellyttää vähähiilisyyden huomioimista heti rakennushankkeen alkuvaiheessa.

- Onnistuneet ratkaisut vaativat yhteisponnistusta eri osa-alueiden suunnittelijoilta. Hankesuunnittelun alkuvaiheessa vaikutusmahdollisuudet rakennuksen elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen ovat suurimmat: tässä vaiheessa luodaan pohja vähähiiliselle rakentamiselle. Hankesuunnitteluvaiheessa rakennettu tietomalli helpottaa myös laskennan toteuttamista, Alho toteaa.

Rejlers valmistautuu lakimuutokseen kehittämällä laskentatyökaluja

Rejlers kehittää uusia laskentatyökaluja vähähiilisyyden arviointiin. Tavoitteena on tuoda elinkaaren aikainen hiilijalanjäljen laskenta osaksi kaikkia rakennushankkeita. Näin voidaan tukea rakennuttajia uuden lainsäädännön vaatimuksiin vastaamisessa. Rakennusten arviointimenetelmää voidaan soveltaa myös peruskorjattaviin rakennuksiin.

- Rejlersillä on vahva hiilijalanjälkiosaaminen rakennusten suunnittelussa sekä käytönaikaisen energiankäytön hallinnassa. Hiilijalanjäljen osalta lisäämme osaamisprofiiliimme rakentamis- ja purkamisaikaisen hiilijalan- ja -kädenjälkiosaamisen, jotta voimme palvella asiakkaittemme tarpeita ennakoivasti, sanoo Asko Laune, Vice President, Rejlers Rakentaminen.

 

Näin Rejlers tukee työntekijöidensä oppimista

• Tutkimus- ja kehityshanke ”Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä ja sen testaaminen” toteutettiin osana Rejlersin LVIA-projektipäällikkö Ville Alhon YAMK-tutkintoa
• Tutkimus- ja kehityshankkeen aihe rajattiin yhdessä ja työ toteutettiin Rejlersin toimeksiantona
• Työn tulosten perusteella Rejlers kehittää toimintamallia rakennushankkeiden vähähiilisyyden ohjaukseen osana elinkaarisuunnittelua
• Rejlers kannusti tutkimustyötä maksamalla yhden kuukauden palkan työn valmistumisesta

 

"Onnistuneet ratkaisut vaativat yhteisponnistusta eri osa-alueiden suunnittelijoilta", sanoo tutkimus- ja kehityshankkeen toteuttaja, LVIA-projektipäällikkö Ville Alho Rejlersiltä.