Asiakkaan ääni: Raideliikenteessä turvallisuus on myös ihmisen asia

HOF on termi, jolla tarkoitetaan käyttäjäkeskeistä lähestymistapaa, jonka päämääränä on varmistaa työssä onnistuminen.

- Kyse on ennen muuta ajattelutavasta, Pia Sotavalta toteaa.

- Ihminen on voimavara ja avainroolissa väylänpidossa ja siinä onnistumisessa, ei heikoin lenkki. Juuri ihmisen kyky käyttää harkintaa ja joustaa on se, mikä saa useimmat asiat ylipäätään toimimaan.

- Onnistumisen ja epäonnistumisen avaimet ovat siinä, miten hyvin ymmärrämme työnteon yksilön, ryhmän, tehtävien ja organisaation näkökulmasta. Inhimillisten tekijöiden esiinmarssi liittyy oikeastaan näkemykseen siitä, mitkä asiat näemme keinoksi edistää turvallisuutta.

Väylävirastollekaan nämä tekijät ei ole täysin uutta, mutta tuomalla HOF -ajattelutavan käytäntöön se haluaa korostaa inhimillisiä ja organisatorisia tekijöitä ja sitouttaa organisaatiotaan aihepiirin soveltamiseen käytännössä.

HOF sitouttaa ja opettaa

Inhimillisten ja organisatoristen tekijöiden huomioiminen yhtenä turvallisuuden hallinnan muotona HOF on noussut turvallisuusajatteluun 2000-luvun lopulta lähtien. Rautatoimijoille, rataverkon haltijoiden ja rautatieliikenteenharjoittajien toimintaan HOF on tullut turvallisuusdirektiivin ja asetuksen kautta.

- Monella turvallisuuskriittisellä alalla kuten ilmailussa, ydinvoima-alalla tai terveydenhuollossa inhimillisten tekijöiden huomiointi on jo käytössä, Sotavalta kertoo.

- HOF:n avulla voidaan oppia huomioimaan vahvemmin inhimilliset ja organisatoriset tekijät toiminnassa ja saamaan ajattelutapa osaksi toimintakulttuuria, alkuvaiheessa etenkin riskienhallinnan- ja turvallisuuspoikkeamien menettelyihin.

Sotavalta kertoo esimerkiksi turvallisuusjohtamisjärjestelmistä, joiden pääpaino on turvallisuusvastuiden organisoinnissa ja menettelytapojen kuvauksissa. Ihmisen ja työyhteisön toimintaan ei juuri ole kiinnitetty huomiota. Nyt HOF on tullut systemaattisesti mukaan osaksi turvallisuusjohtamisjärjestelmää.

- Kun inhimilliset ja organisatoriset tekijät sisällytetään turvallisuutta koskeviin käytäntöihin ja ohjeisiin, ne tulevat systemaattisesti huomioitua toiminnassa.

- Näkökulma tarjoaa myös hyvän lähtökohdan arkityön, toiminnan ja prosessien arviointiin ja niiden kehittämiseen ylipäätään.

HOF ei siis ole yksittäinen riskilaji tai vain erikseen tunnistettava vaaratekijä, vaan osa kaikkea tekemistä.

Ohjeita, työkaluja ja koulutusta

Inhimillisten ja organisatoristen tekijöiden näkyväksi tekeminen ei ole salatiedettä, vaan tietoisesti kehitettävää osaamista, johon on tarjolla koulutusta ja työkaluja.

Käytännössä Väylävirastossa se tarkoittaa ohjeiden ja työkalujen päivittämistä niin, että ne ohjaavat ottamaan nämä tekijät järjestelmällisesti huomioon.

- HOF on esimerkiksi turvallisuuspoikkeamien hallintaa, jossa poikkeamien käsittelyssä vältetään pelkkään yksilöön kohdistuvaa tarkastelua ja pureudutaan tapahtuman taustalla vaikuttaneisiin tekijöihin kokonaisvaltaisesti. Taustalla olevat juurisyyt tunnistetaan ja vaikuttamalla näihin voidaan varmistaa tilanteesta oppiminen.

Esimerkkinä Sotavalta kertoo tilanteen, jossa on toimittu ohjeiden vastaisesti.

- Pikaisena johtopäätöksenä on helppo todeta, että tilanne johtui henkilön inhimillisestä virheestä, mutta tarkemmin juurisyihin perehtymällä voidaan löytää taustalta puutteellista perehdytystä, vajavaista informaatiota, huonoa tilannekuvaa ja kiirettä.

- Näidenkään taustalla on harvemmin kyse yksilön asenteesta tai motivaatiosta. Usein kiireenkin taustalla on syitä, jotka liittyvät esimerkiksi töiden organisointiin.

HOF tekijöiden huomiointi riskienhallinnassa linkittyy niin riskien tunnistamiseen, analysointiin, arviointiin kuin käsittelyyn.

- HOF-näkökulman voi nostaa esiin aivan uusia riskejä ja toisaalta sen kautta on mahdollista arvioida riskien aiheuttajia syvällisemmin, Sotavalta toteaa.

Tilaajalta HOF siirtyy myös tuottajalle

Sotavalta tunnustaa, että HOF:a voi olla haastava sisäistää, sillä kyse on ennen muuta ajattelutavasta, jota ei voida täysin kokonaisvaltaisesti ohjeistaa, vaan se vaatii osaamista, harjoittelua ja soveltamistaitoa.

- Ja ennen kaikkea aikaa, Sotavalta sanoo.

Väylävirastolle HOF tuo uusia näkökulmia tilaajan roolissa myös ohjeiden kehittämiseen.

Väylänpidon hankkeissa riskienhallinnan asiantuntijana ja vastuullisena toimiva Rejlersin turvallisuusasiantuntija Jaana Ojala on ottanut HOF:n jo pöydälleen ja pohtii, kuinka hyvin HOF ymmärretään laajemmin ja kuinka se osataan ottaa käyttöön.

- Asiat ovat tuttuja, mutta tällä hetkellä vähän käytettyjä, Ojala toteaa.

Ojala myöntää, että riskienarvioinnissa ei toistaiseksi ole paljon tarkasteltu tapahtumien juurisyitä, vaikka ne usein taustalla ovatkin.

- Uhkien, häiriöiden, epävarmuuksien ja vaaratekijöiden tunnistamisessa käytetään paljon erilaisia menetelmiä, jotka pohjautuvat toimintojen tai työvaiheiden yksityiskohtaisiin tutkimiseen, erilaisiin mallintamisiin, ynnä muuhun. Riskeistä puhuttaessa taustalla on lähes aina kyse yksilön tai organisaation toiminnasta ja vaikutuksista riskin toteutumiseen.

- Mielestäni on hyvä, että asioita pohditaan syvällisemmin ja siten voidaan paremmin vaikuttaa, varautua ja määrittää parempia turvallisuustoimenpiteitä. Vaarojen tunnistamisessa ei ole kyse syyllisten etsiminen vaan asioiden ennakointi ja varmistaminen, jotta vältetään vaaratilanteiden syntyminen, Ojala toteaa.

HOF on jo käytännössä

Väylävirasto on jo vienyt HOF:n osaksi keskeisiä turvallisuusjohtamisen menettelyitä, riskienhallintaa, turvallisuuspoikkeamien hallintaa sekä omavalvontaa. Se on julkaissut HOF:sta verkkokursseja ja vie ideaa myös radanpidin turvallisuus- ja pätevyyskoulutuksiin.

Sotavalta toteaa, että erityisesti riskienhallinnan asiantuntijoiden ja urakoiden turvallisuusvastuuhenkilöiden tulee perehtyä uusiin ohjeituksiin. Myös turvallisuuskoordinaattoreiden on hyvä ymmärtää uudet menettelyt.

- Lähtökohtaisesti HOF näkökulma tulee huomioida jo yksittäisen työvaiheen suunnittelussa ja sen riskienarvioinnissa. Tulee kuitenkin tiedostaa, että kaikkea on mahdotonta ohjeistaa.

- Parhaita käytäntöjä esiin nostamalla, niistä keskustelemalla ja viestimällä voisi olla rakentavin tapa edistää HOF:n jalkautumista ja myös äkillisissä ja ennakoimattomissa tilanteissa suoriutumista, Sotavalta toteaa.

- On erityisen tärkeää ymmärtää, että HOF koskettaa kaikkia. Muun muassa projektipäälliköille inhimillisten tekijöiden huomiointi tarkoittaa kokonaisvaltaisesta ja positiivista tapaa lähestyä, ymmärtää ja tuntea oma työ sekä olla kiinnostunut opastamaan ja ohjaamaan myös muita onnistumaan heidän työssään. Tästä lopulta on kyse.

- Inhimillisten tekijöillä väylänpidossa tarkoitetaan kaikkia niitä tekijöitä, jotka voivat joko heikentää tai tukea ihmisten sujuvaa ja turvallista toimintaa, sanoo Väyläviraston turvallisuusjohtamisjärjestelmien asiantuntija Pia Sotavalta. Hän odottaa, että HOF tulee parantamaan työn laatua, sujuvoittaa työtä, avaa keskustelevaa ilmapiiriä, parantaa turvallisuutta ja auttaa organisaatiota oppimaan.

 

***

Yhteystiedot:

Pia Sotavalta +358 50 436 0893, pia.sotavalta@vayla.fi

Jaana Ojala +358  40 801 1741, jaana.ojala@rejlers.fi

 

 

Lisää tietoa aiheesta:

Väyläviraston HOF-sivusto https://vayla.fi/palveluntuottajat/turvallisuus/inhimilliset-organisatoriset-tekijat

Väyläviraston HOF-verkkokurssit ovat vapaasti käytössä kaikkien käytössä ja löytyvät osoitteesta https://rok.mmg.fi/login/

Rejlers turvallisuusasiantuntijana 
https://www.rejlers.fi/Ura_meilla/Toissa-Rejlersilla/tyontekijamme/jaana-ojala/

Rejlersin turvallisuuspalvelut www.rejlers.fi/Toimialat_ja_palvelut/Palvelut_ja_tuotteet/turvallisuus-palveluna/

 

***

”Asiakkaan ääni” on juttusarja, jossa haastatellaan Rejlersin asiakkaita tärkeistä ajankohtaisista aiheista asiakkaan omalla äänellä. Rejlers haluaa olla keskustelun herättäjä ja nostaa esiin ajankohtaisia aiheita eri näkökulmista.

***