EU ohjaa ja Rejlers auttaa yhteistyöhön tietoliikenneverkkojen rakentamisessa

Yhteisrakentamisen vaatimukset kohdistuvat kaikkialle infraan, eli niin viestintä-, energia-, vesihuolto- ja liikenneverkkotoimijoihinkin.

Viestintäverkkojen osalta yhteistyön lisäämisen tavoite on hyvät ja kohtuuhintaiset nettiyhteydet kaikille.

- Euroopan laajuisesti on asetettu tavoitteet entistä nopeammille viestintäverkoille.

-  Vuoteen 2025 mennessä kaikille kotitalouksille tulisi olla tarjolla 100 Mbit/s nopeuteen kykenevä laajakaistaliittymä ja kaikkialla missä ihmiset liikkuvat, elävät ja kokoontuvat, tulisi olla mahdollisuus käyttää mobiilidataa, kertoo Traficomin johtava asiantuntija Päivi Peltola-Ojala.

Tavoitteet ovat korkealla, pohtii Rejlersin Telecomin ryhmäpäällikkö Tero Jokinen.

- Mutta eivät tavoittamattomissa.

- En kuitenkaan ihmettele, että ilmassa hämmennystä. Tarjolla on paljon vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, ja paljon erilaisia tekniikoita, ja samalla verkkojen käyttövarmuus korostuu, eli laadun varmistaminen on viestintäverkkojen rakentamisessa jo ehdoton vaatimus.

Passiivi-infran käyttöoikeus laajenee

Yksi ehto onnistuneen viestintäverkon rakentamisessa on olemassa olevan infran hyödyntäminen. Päivi Peltola-Ojala kertoo, että jo olemassa olevan passiivisen infran avulla voidaan helpottaa ja nopeuttaa valokuituverkkojen ja nopeiden matkaviestinverkkojen kuten 5G:n rakentamista.

Passiivi-infralla tarkoitetaan rakennusta tai sen osaa, pylvästä, putkea, mastoa tai tornia, tai muuta vastaavaa fyysistä infrastruktuuria maan alla tai päällä, jota voidaan hyödyntää viestintäverkkojen rakentamisessa.

Passiivi-infran yhteiskäytön periaate tuli lainsäädäntöön jo vuonna 2016 kun yhteisrakentamislaki annettiin, mutta maaliskuun lopussa EU:n komissiolta valmistuva työkalupakki tulee tarjoamaan välineitä passiivi-infran yhteiskäytön lisäämiseen entisestään.

Verkkotoimijan on pääsääntöisesti annettava käyttöoikeus fyysiseen infrastruktuuriinsa. Verkkotoimijoilla tarkoitetaan niin kaasu, kaukokylmä, kaukolämpö, liikenne, sähkö, vesihuolto tai viestintäverkkotoimijoita.

- Kaikki verkkotoimijat, jolla on yhteiskäyttöön soveltuvaa fyysistä infrastruktuuria, ovat velvoitettuja luovuttamaan siihen käyttöoikeuden ja se tulee luovuttaa oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin, Peltola-Ojala tiivistää.

M71 vaatii tiedot keskitettyyn tietopisteeseen

Muita työkaluja, joiden avulla halutaan jatkossa vauhdittaa viestintäverkkojen rakentamista ja alentaa rakentamiskustannuksia etsitään myös lupamenettelyistä, joita yritetään yksinkertaistaa, sekä keskitetystä tietopisteestä, josta voi hakea tietoa verkkojen sijainnista ja rakennussuunnitelmista yhteisrakentamisen sopimiseksi.

M71:nä tunnettu määräys toi kaikille verkkotoimijoille velvollisuuden ilmoittaa verkkotietonsa ja rakentamissuunnitelmansa keskitettyyn tietopisteeseen.

Keskitetyn tietopisteen tarkoituksena on toimia linkkinä eri toimijoiden välillä, ja se muodostuu kahdesta palvelusta. Verkkotietopiste.fi-palvelu on jo toiminnassa. Kaikkien kaasu, kaukokylmä, kaukolämpö, liikenne, sähkö, vesihuolto tai viestintäverkkotoimijoiden on jo pitänyt ilmoittaa olemassa olevat ja suunnitteilla olevat verkkonsa palveluun.

Keskitetyn tietopisteen toinen palvelu on Sijaintitietopalvelu, joka koskee fyysistä infrastruktuuria ja aktiivisia verkon osia. Niiden sijaintitiedot tulee toimittaa Sijaintitietopalveluun lokakuuhun 2022 mennessä.

- Myös viestintäverkkojen rakentajien tulee kartoittaa kaapeleiden sijainti ja viedä tiedot Sijaintitietopalveluun, eli se koskee kaikkia verkkotoimijoita, Peltola-Ojala sanoo.

Hyvät käytännöt eivät ole levinneet

Verkkotietopiste- ja Sijaintitietopalvelun tarkoitus on edistää verkkojen yhteisrakentamista ja -käyttöä.

Päivi Peltola-Ojalan mukaan osa viestintäverkkotoimijoista on toteuttanut yhteisrakentamista jo pitkään ja yhteistyö toimii.

- Erityisesti suurten teleyritysten kesken yhteisrakentaminen usein onnistuu, samoin teleyritysten ja paikallisten sähkönjakeluverkkoyritysten välillä on monilla alueilla toimiva yhteisrakentamisen malli. Muutamien kaupunkien osalta teleyritykset ovat myös kertoneet erittäin toimivista käytännöistä.

- Hyviä esimerkkejä siis on, mutta käytännöt eivät ole levinneet kaikkialle, eikä myöskään ymmärrys siitä, mitä hyötyä yhteisrakentamisesta voi saada.

Rejlersin Telecomin liiketoimintajohtaja Ari Vainikka tiivistää edut yhteen lauseeseen.

- Yhteisrakentamisella parhaimmillaan minimoidaan rakentamisesta aiheutuvat haitat sekä säästetään kaikkien aikaa ja rahaa.

Toinen tärkeä yhteistoimintaa edistävä asia on yhteiset prosessit jokaisen kunnan alueella.

- Tarvitaan vuosittaiset suunnittelua koordinoivat kuntien järjestämät palaverit, joissa sovitaan seuraavan vuoden rakentamisen tavoitteista ja yhteistyöstä. Jos 20-30 suurimman kunnan kanssa saataisiin prosessia parannettua, niin 90 prosenttia rakentamisesta saataisiin jo hoidettua hyvin, Vainikka summaa.

Toimijoiden viidakko vaikeuttaa yhteistyötä

Yhteisrakentamista haastaa kuitenkin koko ajan laajentuva toimijajoukko.

- Kiinteän verkon puolelle eli valokuiturakentamiseen on tullut paljon uusia toimijoita. Valokuiturakentamista tekee perinteisten teleyritysten lisäksi kunnat, eri yhdyskuntatekniikan verkkoyhtiöt kuten sähköverkot sekä paikalliset, asukaslähtöiset osuuskunnat tai kyläverkot. Lisäksi meille on syntynyt joukko uusia valtakunnallisesti tai alueellisesti valokuituverkkoihin investoivia toimijoita, Päivi Peltola-Ojala kertoo.

Ari Vainikka mainitsee, että kiinteän verkon rakentajien (omistajien) lisääntyminen tuo haasteen erityisesti hallintaprosesseihin.

- Ratkaisu löytyy maanomistajien puolelta eli kunnat, valtio ja yksityiset maanomistajat pitää saada yhdessä parannettavaan hallintaprosessiin, jolla esimerkiksi luvitukset ja yhteisrakentaminen saataisiin haltuun.

Peltola-Ojala kertoo, että 5G:n myötä tulee myös uusia mahdollisuuksia langattomien verkkojen rakentamiseen.

- Esimerkiksi 26 GHz taajuusalueelta on jätetty paikallisille verkoille taajuuskaistaa 850 MHz, jolle aletaan myöntää radiolupia kevään 2021 aikana. Lupia voivat hakea kaikki paikallisen verkon rakentamisesta kiinnostuneet tahot, myös kunnat.

Vuoden alusta voimaan tulleeseen lakiin sähköisen viestinnän palveluista lisättiin säännös, joka mahdollistaa paikalliset matkaviestinverkot tietyllä valtioneuvoston taajuusasetuksessa säädetyllä taajuusalueella vähäiselle ja paikalliselle rajaamattomalle käyttäjäpiirille. Liikenne- ja viestintävirasto on jo aiemmin voinut myöntää radiolupia sellaisille verkoille, joissa käyttäjien piiri on ennalta rajattu.

- Taajuusasetuksen ja Liikenne- ja viestintäviraston päivitetyn radiotaajuusmääräyksen on tarkoitus tulla voimaan kevään aikana. Lakimuutos toi mukanaan uusia mahdollisuuksia laajakaistaverkkojen paikalliselle toteutukselle, Peltola-Ojala toteaa.

Rejlers auttaa löytämään oikeat ratkaisut

Peltola-Ojala toteaa, että tietoliikenneyhteyksien riittävyyden varmistamisessa kunnilla on kasvava rooli.

- Jo nyt meillä on joissakin kunnissa lähdetty huolehtimaan siitä, että koko kunnan alueella on toimivat verkot.

- Kunnat voivat edesauttaa verkkojen rakentumista monella tavalla, eli aina se ei vaadi sitä, että kunta itse lähtee rakentamaan. Kunta voi tarjota esimerkiksi olemassa olevaa maanalaista putkiverkkoa kaapeleiden sijoittamiseen tai rakennuksien ja rakennelmien tiloja langattomien verkkojen tukiasemien tai laitteiden sijoittamiseen, Peltola-Ojala toteaa.

Rejlersin ryhmäpäällikkö Jukka-Pekka Taos toteaa, että hyvien tietoliikenneyhteyksien varmistamiseksi kannattaa pyytää ammattilaisia apuun jo suunnitteluvaiheessa.

- Parhaat ratkaisut löytyvät varmasti, mutta joskus sopivat paikat 5G tukiasemille vaativat myyräntyötä. Teemme tietoliikenteen Sitehunting -työtä pitkällä kokemuksella. Meillä on osaaminen ja taito hakea optimaaliset paikat tukiasemille ja tietoliikennelaitteille ja toteutamme tarvittaessa koko projektin tietoliikenneverkkojen suunnittelusta alkaen.

- Voimme toimia viestintäverkkojen asiantuntijana tässä toimijoiden viidakossa ja auttaa asiakasta myös yhteisrakentamisen kehittämisessä kokonaisuutena, Taos toteaa.

Rejlersin monialaisuuden hallinta tuo synergiaetuja myös tietoliikenneverkkojen rakentamiseen ja suunnitteluun.

- Toimimme teleoperaattorien, teollisuuden, kiinteistösektorin, energia-alan, terveydenhuollon ja julkisen sektorin asiantuntijana alueellisten tietoliikenneyhteyksien haasteissa. Meillä on vahva osaaminen ja laaja palvelutarjoama tietoliikenneyhteyksien käyttövarmuuteen, langattomien ja kiinteiden yhteyksien katselmointeihin ja laadun varmistamiseen sisä- ja ulkoverkoissa.

Rejlers koordinoi myös yhteisrakentamista helpottavaa sidosryhmäyhteistyötä.

 

"Meillä on osaaminen ja taito hakea optimaaliset paikat tukiasemille ja tietoliikennelaitteille ja toteutamme tarvittaessa koko projektin tietoliikenneverkkojen suunnittelusta alkaen", sanoo Rejlersin ryhmäpäällikkö Jukka-Pekka Taos.

***

Lisää aiheesta muualla:

Traficom/yhteisrakentaminen www.yhteisrakentaminen.fi

Traficom/ M71

Yhteisrakentamisdirektiivin uudistusta koskeva tiedote.

Lisää tietoa aiheesta Rejlersin sivuilla:

www.rejlers.fi/Toimialat_ja_palvelut/Telecom/

www.rejlers.fi/Uutiset/rejlersin-telecom-varmistaa-etta-data-liikkuu2/