Pertti Nurmelle työ on ollut intohimo usean vuosikymmenen ajan, elämäntyön perintöä jatketaan nyt Rejlersillä

Insinööritoimisto Nurmen pitkän historian takana on ollut onnistunut asiakastyö sekä perustajansa innokkuus.

Paljasjalkainen stadilainen aloitti työnteon varhaisessa seitsemän vuoden iässä. Eräänä sunnuntaina Pertti lähti isänsä kanssa isän työpaikalle, Pääskylänrinteessä sijaitsevaan Itsuun (Itä-Suomen Sähkö). Isän pomo antoi pojalle tehtäväksi lajitella ruuvit ja mutterit. Päivän päätteeksi Pertti kiikutti kotiin ihka ensimmäisen tilipussinsa.

13 vuotta täytettyään Pertti vietti kaikki lomansa kooten valaisimia ja keskuksia. Ennen armeijaa hän ehti myös toimia sähköasentajana Meilahdessa kahden vuoden ajan. Armeijan jälkeen Pertti halusi palata sähköpuolen töihin, tällä kertaa suunnittelun saralle. Hän aloitti työt Insinööritoimisto Pentti Veijolan palveluksessa vuoden 1967 heinäkuussa, Keskon Hakkilan alueen piirustusten parissa. Työn ohella hän opiskeli itsensä insinööriksi.

Veijolan toiminnan päätyttyä tärkeät asiakkaat, Kesko ja Helsingin kaupunki, pyysivät Perttiä sekä myöskin Veijolan palveluksessa ollutta Lassi Kippoa jatkamaan töitä.

- Kai heillä oli jonkinnäköinen luottamus meitä kohtaan syntynyt. Asiakas tunsi meidät ja me hoidimme heidän isoja projektejaan eivätkä he halunneet vaihtaa tekijöitä, toteaa Pertti vaatimattomasti.

Insinööritoimisto Nurmen perustaja Pertti Nurmi on pitkän linjan osaaja.

Niin syntyi ensin Kippo & Nurmi, ja vuonna 1976 alkoi Insinööritoimisto Nurmen tarina. Uusia projekteja olivat tuolloin Fennian pääkonttori, Myyrmäen vanhainkoti sekä Helsingin Annankatu 44:ssa sijaitseva virastotalo. Isot projektit johtivat henkilömäärän kasvuun yrityksessä.

Parhaimmillaan Nurmi työllistikin yli 30 henkeä, sähkösuunnittelun lisäksi toimisto tarjosi aikanaan myös automaatio- sekä LVI-suunnittelua. Ruotsalaisen kumppanin kanssa konsultoitiin turvapalveluita.

Asiakassuhteiden pysyvyydestä

Nurmella on pitkät perinteet niin laadukkaan suunnittelutyön kuin myös asiakastilaisuuksien osalta. 70-luvun puolivälissä perustettiin tennisturnaus, johon otti osaa neljä konsulttia ja neljä Keskon rakennuspuolen edustajaa. Kesäisin Taivallahden kentällä pelattu turnaus jatkui myöhemmin Nurmi Roundupin nimellä, aina tähän kesään saakka. Tennisturnaus tarjosi kontaktipintaa ja vanhojen konkareiden tilalle tuli aina välillä uusia. Sosiaalista suhdetoimintaa, joka oli kaiken lisäksi hauskaa.

- Tämä on kova ala, siksi pitää olla välillä vastapainoa. Pitää olla kliffaa.

Onnistuneen asiakassuhteen kannalta on Pertin mielestä tärkeää olla avoin, oma itsensä sekä jaksaa kuunnella asiakkaan tarpeita ja toiveita.

- Täytyy nähdä aikaa ja vaivaa siihen, että tsekkaa hommien menneen putkeen. Asiakkaaseen on pidettävä yhteyttä, Pertti jatkaa.

- Nurmi on aina ollut Nurmi. Kaikki työntekijät olivat sitoutuneita ja kaikki painoivat töitä. Saimme todella pitkäkestoisia ja luottamuksellisia asiakassuhteita.

Sitoutumisesta

Tähän päivään saakka Pertti on hallituksessa toimimisen lisäksi osallistunut satunnaisesti myös insinöörityöhön, muun muassa käymällä läpi vanhoja suunnitelmia.

Insinööritoimisto Nurmen toimiston kattoa koristavat entisten työntekijöiden pelipaidat.

- Kun minulle soitetaan ja pyydetään tulemaan paikalle, niin tulen. Esimerkiksi Agronomiliiton toiminnanjohtaja kaipasi tässä taannoin apua, minä kun olin tehnyt töitä Gesellius, Lindgren & Saarisen suunnittelemassa Agronomiliiton talossa jo 70-luvun puolivälistä lähtien. Sitoutuminen työhön on Pertille aina ollut itsestäänselvyys.

- 70-luvulla tulin usein töihin kesällä kolmen, neljän aikaan aamulla, jotta ehtisin tehdä päivän työt ennen kuin puhelimet alkavat soimaan. Kesärannan projektin aikaan istuimme viikonloppuja töissä. Ihan sen mukaan, mitä projektit ovat vaatineet. Sähkösuunnittelussa on se pirullinen puoli, että suunnitteluun jää kaikkein lyhyin aika ja se projekti täytyy saada valmiiksi. Aikataulun täytyy pitää. Jos jotain on sovittu, niin se pitää tehdä.

Esimerkkinä sinnikkyydestä ja päättäväisyydestä toimii myös Metsätalon projekti.

- Metsätalossa oli sovittu aikataulu ja olin alun alkaen sitä mieltä, että aikataulu oli liian tiukka. Totesin lopulta, että selvä, meillä menee tähän näin paljon tunteja ja tämä tehdään.

Loppusuoralla ilmeni, etteivät muiden suunnittelualojen suunnitelmat valmistu ajoissa ja meiltä kysyttiin, että kaipa sähkökin myöhästyy. Minä sanoin siihen, että kun on sovittu että sähkö valmistuu, niin se myös valmistuu. Me tehtiin ja muut tulivat perässä. Minä en moisia pyörityksiä välittänyt tehdä, ei siitä edes takaisin veivaamisesta tule mitään. Näissä asioissa etenin kuin jyrä. Se on ainut tapa saada projekti valmiiksi.

Ikimuistoisin projekti

- Minulle ikimuistoisin projekti oli ehdottomasti Valtioneuvoston linna. Kun minut nuorena poikana vuonna 1973 pyydettiin sinne ensimmäisen kerran, oli paikalla legendaarinen arkkitehti Sirkka Tarumaa. Presidentin esittelysali, Valtioneuvoston istuntosali, Schaumanin laatta… Tuolloin kohteen sähkönjakelu oli käsittämättömässä kunnossa: sähkökeskuksen marmoritaulun sulakkeisiin piti laittaa märät pyyhkeet, jotta ne eivät palaisi presidentin esittelyn aikana, muistelee Pertti.

Vuodet ovat kuluneet, mutta muistot töistä ovat säilyneet kirkkaina. Valtioneuvoston linnassa oli vuosikaudet sama arkkitehtitoimisto, mutta henkilöt vaihtuivat ajan mittaan. Kun uusilla suunnittelijoilla meni sormi suuhun, he soittivat Pertille.

- Olin siellä yli 40 vuotta suunnittelemassa. Tunnen yhä jokaisen huoneen ja huoneiden järjestelmät. Koskaan ei ole tullut sähkönjakelusta minkäänlaista reklamaatiota vaan kaikki on aina toiminut. Siitä olen ylpeä.

Tiimityöstä

Mikään projekti ei pelottanut Perttiä. Hän on aina luottanut itseensä ja Nurmen palveluksessa oleviin ihmisiin.

- Täällä on ollut loistavia kavereita töissä. Pystyin luottamaan siihen, että hommat tehtiin hyvin.

Työntekijöissä Pertti on arvostanut korkeaa ammattimoraalia: työntekijä tekee työt vastuullisesti ja paneutuu niihin.

- Työ on miehen mitta. Ei huonoa työtä saa päästää käsistään. Jos ei osaa, tehdään yhdessä – aina löytyy joku, joka auttaa. Kommunikaatio on tärkeää. Lisäksi asenne, motivaatio ja ammattitaito.

Tiimihenkeä ei Pertin mukaan pysty luomaan muulla kuin omalla esimerkillään.

- Ja huutamalla niin p*rkeleesti, hymähtää Pertti.

- Muiden piti nähdä, että olin itse sitoutunut tekemiseeni viimeisen päälle. Moitteiden lisäksi pystyin antamaan yhtä lailla kehujakin. Täytyy olla oma itsensä ja rehellinen. Näytteleminen on näyttelemistä.

Pertti uskoo, että uudet rejlersläiset pääsevät Rejlersillä kasvamaan, saamaan lisää vastuuta sekä näyttämään kykynsä.

- Ei mikään ole komeampaa kuin nuori ja työlle ahne insinööri.